Laumassa puuhailua

Meidän lauma toki koostuu koko perheestä, Äiti, minä, pikkuveli ja koirat. Lähes aina me kuitenkin liikutaan "mini laumana" eli minä ja koirat.
 Jedi on alkanut hakea paikkaansa enemmän ja haastaakin nykyään jo lottea, jos se meinaisi tulla Jedin kupille. Paimenkoiran piirteitä näkyy päivä päivältä selkeämmin. Mun liikkuminen talossa on vahdittua ja Jedi tuleekin aina mun kanssa vessaan, suihkuun... Mitään komentelua ei siis onneksi ole, mutta hyvin lähellä Jedi tykkää olla.

Jedi tykkää myös järjestää tilanteita. Annan Jedille puristeluun ja Lotelle palan porkkanaa(koska dieetti ;) ). Lotte loikkii onnessaan matolle rouskuttamaan, mistä Jedi taas innostuu ja jättää oman luunsa maahan. Hetken päästä Lotte on valmis ja menee nappaamaan Jedin puristeluun, koska kukaan ei vahdi sitä. Tämä tapahtuu yleensä niin salakavalasti, että jää myös minulta huomaamatta. Ruokaahan Jedi ei ota Loten suusta(mutta lelut/kepit/kävyt ottaa) mikä on tietenkin hyvä. Jedi menee siis makaamaan Loten nenän eteen ja nuolee tämän huulia(eli Loten), Loten jyrsiessä Jedin luuta. Kumpikaan ei edes ärise? Jos mä menen väliin, hetken ärinän jälkeen Lotte luovuttaa luun, mutta Jedillä ei riitä sen jyrsimiseen pitkään mielenkiinto :D

Lopuksi vielä iso läjä kuvia viime päiviltä. Ensimmäiset kun oltiin yhdessä treenailemassa ja lopuksi leikkimässä Lintulaakson koulun kentällä.

 

Tällä hetkellä treeni rintamalla ei ole mitään "uutta". Pyrin vahvistamaan vanhempia asioita. Harjoitellaan myös räjähtävyyttä ja tietynlaista valppautta(lelu palkkana toko harjoituksissa, vauhdista pysähtymistä/maahan menoa).

 

Meillä nukutaan vain satunnaisesti sängyssä, eikä sohvilla saa olla :) (mitä nyt Lotte

ottaa omaa vapaata ja nukkuu sohvalla "salaa") 

Pentukarvaa on jäljellä epäsiisteinä laikkuina sivuilla(ja toki päässä). Toisaalta on se vaan vielä niin ihanan pehmeä :)

 

 

Tämä Jedin etujalkojen väliin kävely on uusin(ja eniten) työn alla oleva temppu. Pikkuhiljaa!

Jedi kurkkii lähes aina koko automatkan maisemia.

-Anne